Loading...
Etusivu 2019-11-08T11:26:15+00:00

Eläinlääkäri Equivet Espoo

Olemme Vermon raviradan tallialueella toimiva täyden palvelun polikliininen hevos- ja pieneläinklinikka. Hoidamme eläimiä kokemuksella ja tuoreimman ammatillisen tiedon mukaan.

Tervetuloa!

Periaatteemme on tarjota laadukasta hoitoa niin hevosille kuin pienemmillekin nelijalkaisille.

Varaa aika ja tuo nelijalkainen ystäväsi ansaitsemaansa hoitoon.

Soita ja varaa aika!
010 321 46 00

Eläimet
Comments Box SVG iconsUsed for the like, share, comment, and reaction icons

Facebook

Hevosten kaularankaongelmat

Hevosten kaularangan erilaiset oireilut ja kuvantamislöydökset ovat nousseet viime vuosina lisääntyvässä määrin hevosihmisten tietoisuuteen. Tämä näkyy selkeästi esimerkiksi ostotarkastusten yhteydessä tehtyjen kaularangan kuvantamisten lisääntymisenä.

Eläinlääketieteessä hevosten kaularankaongelmista puhuttaessa usein aloitetaan vakavimmista tapauksista, eli niistä, joissa muutokset kaularangassa aiheuttavat selkäydinkanavan ahtautumista ja sen seurauksena eriasteisia neurologisia toimintahäiriöitä. Häiriöt ovat yleensä selvimmin havaittavissa hevosen takaosan toiminnassa (haparoivia askeleita, normaalista raajojen poikkeavia asentoja ja askelmalleja, kompurointia, koordinaatiohäiriöitä).

Yleisempiä ja samalla salakavalampia ovat lievemmät, usein toiminnalliset, kaularankaan kohdistuvat oireilut. Hevonen tuntuu usein jäykältä, vinolta, voi taipua huonosti, jäädä kiinni ohjaan. Eriasteiset laukan vaikeudet, erityisesti kaulan työntäminen pitkäksi ja sen pitäminen suhteellisen paikoillaan muun kehon liikkeeseen nähden ovat tyypillisiä havaintoja. Epäpuhtautta tai varsinaisia ontumia esiintyy ajoittain.

Hevosen kaularanka on hevosen rangan liikkuvin osa. Normaalisti hevosen tulisi vähintään kyetä - melkeinpä rakenteesta riippumatta - ulottua vaivattomasti ja sujuvasti turvallansa lähelle (noin 10cm päähän) ryntäitä, maahan etujalkojen väliin, suunnilleen saman verran ylöspäin kohti kattoa sekä symmetrisesti sivuilleen kylkiänsä pitkin, aina karvapyörteeseen asti. Nämä yksinkertaiset testit on helppo toteuttaa vaikka karsinassa heinätupolla tai mieluisalla makupalalla houkutellen. Vaikeudet näissä perusliikesuunnissa ovat selkeä merkki toimintahäiriöstä kaulan normaalissa liikkuvuudessa.

Kuvantamisessa muutoksia löytyy erityisesti kaularangan fasettinivelten alueella, mikä viittaa erilaisiin artroottisiin ("kuluma-") muutoksiin. Silloin, kun kuvantamislöydökset sopivat hevosen oirekuvaan ja kliinisiin löydöksiin sekä parhaimmassa tapauksessa vielä hevonen vastaa hyvin kaulan niveliin kohdistettuihin hoitotoimenpiteisiin, kaularangan fasettinivelten voidaan ajatella aiheuttavan hevosen sen hetkisen oireilun. Vastaavia löydöksiä löytyy joskus myös oireettomilta, normaalin kaularangan liikkuvuuden omaavilta hevosilta. Toisaalta kaularangan kipu- ja/tai liikkuvuuden rajoitteita voi esiintyä myös ilman kuvantamislöydöksiä.

Kaularangan kipu ja liikkuvuuden rajoitteet hankaloittavat kantajansa elämää niin kauan kuin niitä esiintyy, joten niihin kannattaa puuttua. Kaularankaoireiden hoidossa toimii usein eläinlääkärin ja -fysioterapeutin (tms. muun koulutetun kuntoutusammattilaisen) yhteistyö. Korvaamattomassa osassa kaularankaoireiden kuntoutuksessa on kuitenkin aina hevosen omistaja/hoitaja/muu oma ihminen. Ammattilaisten kanssa yhteistyössä tehty selvittely oireilun syistä, tarvittavien muutosten tekeminen sekä kuntoutusohjeiden toteuttaminen sitoutuneesti, ovat avaimia pitkällä tähtäimellä onnistuneeseen lopputulokseen.

Selma Piha, eläinfysioterapeutti ja osteopaatti
... Katso lisääKatso vähemmän

Hevosten kaularankaongelmat

Hevosten kaularangan erilaiset oireilut ja kuvantamislöydökset ovat nousseet viime vuosina lisääntyvässä määrin hevosihmisten tietoisuuteen. Tämä näkyy selkeästi esimerkiksi ostotarkastusten yhteydessä tehtyjen kaularangan kuvantamisten lisääntymisenä.

Eläinlääketieteessä hevosten kaularankaongelmista puhuttaessa usein aloitetaan vakavimmista tapauksista, eli niistä, joissa muutokset kaularangassa aiheuttavat selkäydinkanavan ahtautumista ja sen seurauksena eriasteisia neurologisia toimintahäiriöitä. Häiriöt ovat yleensä selvimmin havaittavissa hevosen takaosan toiminnassa (haparoivia askeleita, normaalista raajojen poikkeavia asentoja ja askelmalleja, kompurointia, koordinaatiohäiriöitä). 

Yleisempiä ja samalla salakavalampia ovat lievemmät, usein toiminnalliset, kaularankaan kohdistuvat oireilut. Hevonen tuntuu usein jäykältä, vinolta, voi taipua huonosti, jäädä kiinni ohjaan. Eriasteiset laukan vaikeudet, erityisesti kaulan työntäminen pitkäksi ja sen pitäminen suhteellisen paikoillaan muun kehon liikkeeseen nähden ovat tyypillisiä havaintoja. Epäpuhtautta tai varsinaisia ontumia esiintyy ajoittain. 
 
Hevosen kaularanka on hevosen rangan liikkuvin osa. Normaalisti hevosen tulisi vähintään kyetä - melkeinpä rakenteesta riippumatta - ulottua vaivattomasti ja sujuvasti turvallansa lähelle (noin 10cm päähän) ryntäitä, maahan etujalkojen väliin, suunnilleen saman verran ylöspäin kohti kattoa sekä symmetrisesti sivuilleen kylkiänsä pitkin, aina karvapyörteeseen asti. Nämä yksinkertaiset testit on helppo toteuttaa vaikka karsinassa heinätupolla tai mieluisalla makupalalla houkutellen. Vaikeudet näissä perusliikesuunnissa ovat selkeä merkki toimintahäiriöstä kaulan normaalissa liikkuvuudessa.

Kuvantamisessa muutoksia löytyy erityisesti kaularangan fasettinivelten alueella, mikä viittaa erilaisiin artroottisiin (kuluma-) muutoksiin. Silloin, kun kuvantamislöydökset sopivat hevosen oirekuvaan ja kliinisiin löydöksiin sekä parhaimmassa tapauksessa vielä hevonen vastaa hyvin kaulan niveliin kohdistettuihin hoitotoimenpiteisiin, kaularangan fasettinivelten voidaan ajatella aiheuttavan hevosen sen hetkisen oireilun. Vastaavia löydöksiä löytyy joskus myös oireettomilta, normaalin kaularangan liikkuvuuden omaavilta hevosilta. Toisaalta kaularangan kipu- ja/tai liikkuvuuden rajoitteita voi esiintyä myös ilman kuvantamislöydöksiä.

Kaularangan kipu ja liikkuvuuden rajoitteet hankaloittavat kantajansa elämää niin kauan kuin niitä esiintyy, joten niihin kannattaa puuttua. Kaularankaoireiden hoidossa toimii usein eläinlääkärin ja -fysioterapeutin (tms. muun koulutetun kuntoutusammattilaisen) yhteistyö. Korvaamattomassa osassa kaularankaoireiden kuntoutuksessa on kuitenkin aina hevosen omistaja/hoitaja/muu oma ihminen. Ammattilaisten kanssa yhteistyössä tehty selvittely oireilun syistä, tarvittavien muutosten tekeminen sekä kuntoutusohjeiden toteuttaminen sitoutuneesti, ovat avaimia pitkällä tähtäimellä onnistuneeseen lopputulokseen. 

Selma Piha, eläinfysioterapeutti ja osteopaatti

Varsakausi lähestyy, keräämme plasmaa vasta-aineita tarvitseville varsoille

Verenluovuttajahevosen tulee olla
- terve
- 2 - 16 vuotias
- painaa yli 300 kg
- ei ole koskaan ollut tiineenä
- on rokotettu ja madotettu säännöllisesti
- ei ole itse saanut verensiirtoa tai plasmaa
- ei ole todettu veritauteja (esim. piroplasmoosia)
- on asunut Suomessa viimeiset 24 kk

Verenluovuttajiksi tarvitaan eri rotuisia hevosia, sillä saman rotuisilla hevosilla veriryhmät ovat lähempänä toisiaan. Luovittajiksi toivotaan erityisesti suomenhevosia ja lämminverisiä ravihevosia.

Verenottotapahtumassa hevosille tehdään ensin terveystarkastus, jonka jälkeen siltä ajellaan pieni määrä karvaa kaulalaskimon alueelta, jotta veri pystytään ottamaan puhtaasti. Hevoselta otetaan ensin verinäyte, jonka tulokset omistaja saa mukaansa. Verenluovutus kestää noin tunnin ja hevonen rauhoitetaan siksi ajaksi. Verenluovuttajahevosen liikunnan tulee olla kevyempää muutaman päivän ajan luovutuksesta.

Verenluvutus voidaan tehdä myös muun toimenpiteen yhteydessä, esim. ontumatutkimuksen, ostotarkastuksen tai kengityksen yhteydessä.

Olisiko sinun hevosestasi auttajaksi?

Soita ja varaa aika puh. 010 321 4600
... Katso lisääKatso vähemmän

Varsakausi lähestyy, keräämme plasmaa vasta-aineita tarvitseville varsoille

Verenluovuttajahevosen tulee olla
- terve
- 2 - 16 vuotias
- painaa yli 300 kg
- ei ole koskaan ollut tiineenä
- on rokotettu ja madotettu säännöllisesti
- ei ole itse saanut verensiirtoa tai plasmaa
- ei ole todettu veritauteja (esim. piroplasmoosia)
- on asunut Suomessa viimeiset 24 kk

Verenluovuttajiksi tarvitaan eri rotuisia hevosia, sillä saman rotuisilla hevosilla veriryhmät ovat lähempänä toisiaan. Luovittajiksi toivotaan erityisesti suomenhevosia ja lämminverisiä ravihevosia.

Verenottotapahtumassa hevosille tehdään ensin terveystarkastus, jonka jälkeen siltä ajellaan pieni määrä karvaa kaulalaskimon alueelta, jotta veri pystytään ottamaan puhtaasti. Hevoselta otetaan ensin verinäyte, jonka tulokset omistaja saa mukaansa. Verenluovutus kestää noin tunnin ja hevonen rauhoitetaan siksi ajaksi. Verenluovuttajahevosen liikunnan tulee olla kevyempää muutaman päivän ajan luovutuksesta.

Verenluvutus voidaan tehdä myös muun toimenpiteen yhteydessä, esim. ontumatutkimuksen, ostotarkastuksen tai kengityksen yhteydessä.

Olisiko sinun hevosestasi auttajaksi?

Soita ja varaa aika puh. 010 321 4600

Kommentoi Facebookissa

Hienoa kun laitoitte päivityksen, en olisi tiennyt tästä muuten! Huomenna siis verenluovutusta, jos vaan mahtuu Karenkon aikatauluun✨

Hyvää Joulua ja Uutta Vuotta!

Eläinklinikka Equivetin aukioloajat pyhien yli
ma 23.12. klo 8 - 16
ti 24.12. - to 26.12. olemme suljettuna
pe 27.12. klo 8 - 17

ma 30.12. klo 8 - 18
ti 31.12. klo 8 - 16
ke 1.1. klo 17 - 21
to 2.1. klo 8 - 18
pe 3.1. klo 8 - 17
la 4.1. klo 13 - 18

ma 6.1. loppiainen, olemme suljettuna

Tässä pieni muistutus lemmikkien joulunvietosta

Lemmitkin iloitsevat eniten aineettomista lahjoista. Siitä että niiden kanssa on vapaapäivinä aikaa olla ja puuhailla, leikkiä ja ulkoilla tavallista enemmän.

Jouluna tekee mieli antaa myös lemmikille jotain erityistä. Monet ihmisten jouluherkut ovat kuitenkin koirille haitallisia tai jopa vaarallisia. Esimerkiksi suklaa, rusinat, viinirypäleet ja jotkut pähkinät voivat aiheuttaa jopa myrkytyksen. Ne tuleekin pitää tiukasti poissa koirien ulottuvilta. Kinkussa taas on liikaa suolaa ja rasvaa. Suuri määrä kinkun rasvaa voi aiheuttaa jopa haimatulehduksen. Myöskään kinkun luu ei sovellu koirille.

Jotkut lemmikit taas ovat niin herkkävatsaisia, että pelkästään uuden ruoka-aineen antaminen aiheuttaa niille vatsavaivoja, vaikka ruuassa ei sinänsä olisi mitään haitallista. Turvallisinta onkin antaa koiralle jouluherkuksi jotain sellaista ruokaa tai makupalaa, jota se on syönyt aikaisemminkin ilman vatsavaivoja.

Kissaperheeseen taas ei välttämättä kannata ostaa joulukukkia, koska lähes kaikki niistä ovat myrkyllisiä. Joulutähden lisäksi myrkyllisiä ovat ainakin hyasintti, amaryllis, jouluruusu ja misteli. Myös pakettinarujen ja joulukoristeiden kanssa kannattaa olla tarkkana.

Hyvää Joulua Kaikille!

Uuden vuoden paukkuttelut ovat haastavia kaikille eläimille ja netistä löytyy kaikenlaisia ohjeita varautumiseen. Tässä yhdet poiminnat:

lemmikeille:
www.etsijakoiraliitto.fi/tiedotteet/5400-uusi-vuosi-on-lemmikkien-karkaamisen-ruuhka-aika-etsijak...

hevosille:
www.vetcare.fi/hevonen-ja-uusivuosi-simppeli-selviytymisopas/
... Katso lisääKatso vähemmän

Hyvää Joulua ja Uutta Vuotta!

Eläinklinikka Equivetin aukioloajat pyhien yli
ma 23.12. klo 8 - 16
ti 24.12. - to 26.12. olemme suljettuna
pe 27.12. klo 8 - 17

ma 30.12. klo 8 - 18
ti 31.12. klo 8 - 16
ke 1.1. klo 17 - 21
to 2.1. klo 8 - 18
pe 3.1. klo 8 - 17
la 4.1. klo 13 - 18

ma 6.1. loppiainen, olemme suljettuna

Tässä pieni muistutus lemmikkien joulunvietosta

Lemmitkin iloitsevat eniten aineettomista lahjoista. Siitä että niiden kanssa on vapaapäivinä aikaa olla ja puuhailla, leikkiä ja ulkoilla tavallista enemmän.

Jouluna tekee mieli antaa myös lemmikille jotain erityistä. Monet ihmisten jouluherkut ovat kuitenkin koirille haitallisia tai jopa vaarallisia. Esimerkiksi suklaa, rusinat, viinirypäleet ja jotkut pähkinät voivat aiheuttaa jopa myrkytyksen. Ne tuleekin pitää tiukasti poissa koirien ulottuvilta. Kinkussa taas on liikaa suolaa ja rasvaa. Suuri määrä kinkun rasvaa voi aiheuttaa jopa haimatulehduksen. Myöskään kinkun luu ei sovellu koirille. 

Jotkut lemmikit taas ovat niin herkkävatsaisia, että pelkästään uuden ruoka-aineen antaminen aiheuttaa niille vatsavaivoja, vaikka ruuassa ei sinänsä olisi mitään haitallista. Turvallisinta onkin antaa koiralle jouluherkuksi jotain sellaista ruokaa tai makupalaa, jota se on syönyt aikaisemminkin ilman vatsavaivoja.

Kissaperheeseen taas ei välttämättä kannata ostaa joulukukkia, koska lähes kaikki niistä ovat myrkyllisiä. Joulutähden lisäksi myrkyllisiä ovat ainakin hyasintti, amaryllis, jouluruusu ja misteli. Myös pakettinarujen ja joulukoristeiden kanssa kannattaa olla tarkkana.

Hyvää Joulua Kaikille!

Uuden vuoden paukkuttelut ovat haastavia kaikille eläimille ja netistä löytyy kaikenlaisia ohjeita varautumiseen. Tässä yhdet poiminnat:

lemmikeille:
https://www.etsijakoiraliitto.fi/tiedotteet/5400-uusi-vuosi-on-lemmikkien-karkaamisen-ruuhka-aika-etsijakoiraliiton-neuvot-auttavat

hevosille: 
https://www.vetcare.fi/hevonen-ja-uusivuosi-simppeli-selviytymisopas/

Kommentoi Facebookissa

Hyvää Joulua 🎄⭐

Coronavirus- uusi kuumeilun ja vatsaoireiden aiheuttaja aikuisilla hevosilla

Talvi on virustautien aikaa. Tavallisimpia virustauteja suomalaisilla hevosilla ovat hengitysteiden eritteiden kautta leviävät influenssa- ja herpesinfektiot.

Viime vuosina maailmalla on raportoitu hevosen coronaviruksen (ECoV, equine coronavirus) aiheuttamia epidemioita. Tauti löydettiin alunperin USA:ssa. Euroopasta raportteja on ainakin Ranskasta, Itävallasta, Irlannista ja Englannista. Viime talvena (2018-2019) parilla eteläsuomalaisella tallilla todettiin tautia, mutta sen tarkempaa esiintyvyyttä Suomessa ei vielä tiedetä.

Virus aiheuttaa aikuisille hevosille vaihtelevia oireita. Yleisimmät löydökset ovat kuume ja verikokeessa todettavat alhaiset valkosolut (leukopenia). Kuumeen lisäksi hevosella voi olla ripulia, mutta osalla hevosilla vatsaoireilu on enemmänkin ruokahaluttomuutta ja lievää ähkyilyä. Taudin oireet alkavat nopeasti tartunnan saamisen jälkeen, 2-3 vuorokaudessa. Oireilu voi olla saman tallin hevosilla hyvin vaihtelevaa yksilöiden välillä. Tauti on useimmiten itsestään tai tukihoidolla ohimenevä, mutta vakavissa tapauksissa tauti voi olla myös kohtalokas. Tauti leviää ulostevälitteisesti ja virus voidaan myös todeta ulostenäytteestä.
... Katso lisääKatso vähemmän

Coronavirus- uusi kuumeilun ja vatsaoireiden aiheuttaja aikuisilla hevosilla

Talvi on virustautien aikaa. Tavallisimpia virustauteja suomalaisilla hevosilla ovat hengitysteiden eritteiden kautta leviävät influenssa- ja herpesinfektiot.

Viime vuosina maailmalla on raportoitu hevosen coronaviruksen (ECoV, equine coronavirus) aiheuttamia epidemioita. Tauti löydettiin alunperin USA:ssa. Euroopasta raportteja on ainakin Ranskasta, Itävallasta, Irlannista ja Englannista. Viime talvena (2018-2019) parilla eteläsuomalaisella tallilla todettiin tautia, mutta sen tarkempaa esiintyvyyttä Suomessa ei vielä tiedetä.

Virus aiheuttaa aikuisille hevosille vaihtelevia oireita. Yleisimmät löydökset ovat kuume ja verikokeessa todettavat alhaiset valkosolut (leukopenia). Kuumeen lisäksi hevosella voi olla ripulia, mutta osalla hevosilla vatsaoireilu on enemmänkin ruokahaluttomuutta ja lievää ähkyilyä. Taudin oireet alkavat nopeasti tartunnan saamisen jälkeen, 2-3 vuorokaudessa. Oireilu voi olla saman tallin hevosilla hyvin vaihtelevaa yksilöiden välillä. Tauti on useimmiten itsestään tai tukihoidolla ohimenevä, mutta vakavissa tapauksissa tauti voi olla myös kohtalokas. Tauti leviää ulostevälitteisesti ja virus voidaan myös todeta ulostenäytteestä.

Kommentoi Facebookissa

Mitenköhän pitkään tämä tauti voi vaivata? Ja tuleeko jonkinlainen vastustuskyky?

Kiitos kun saamme lukea tärkeatä informaatiota.👍😊

Meilläkin oli juuri tämän tapaista loka-marraskuussa. Lisäksi osalla hevosista turposi takajalat ihan tukiksi.

Varmaan tallit muistaa ilmoitella eri tallien välillä liikkuville heppaihmisille hygieniasta 👍

Olikohan se meidän heppojen oireilu lokakuussa coronavirusta?

Pike Aaltonen tätä se siis onki ny😶

View more comments

Hyvää itsenäisyyspäivää! ... Katso lisääKatso vähemmän

Hyvää itsenäisyyspäivää!