Loading...
Etusivu 2019-04-09T10:55:18+00:00

Eläinlääkäri Equivet Espoo

Olemme Vermon raviradan tallialueella toimiva täyden palvelun polikliininen hevos- ja pieneläinklinikka. Hoidamme eläimiä kokemuksella ja tuoreimman ammatillisen tiedon mukaan.

Tervetuloa!

Periaatteemme on tarjota laadukasta hoitoa niin hevosille kuin pienemmillekin nelijalkaisille.

Varaa aika ja tuo nelijalkainen ystäväsi ansaitsemaansa hoitoon.

Soita ja varaa aika!
010 321 46 00

Eläimet
Comments Box SVG iconsUsed for the like, share, comment, and reaction icons

Facebook

Tiesitkö, että varsan napatulehdus ei aina näy ulospäin?

Vastasyntyneen varsan navan tynkä kuivuu yleensä ensimmäisten elinviikkojen aikana huomaamattomaksi. Muutaman päivän ikäisen varsan ulospäin näkyvä napa on normaalisti noin lyijykynän paksuinen ja kuiva. Vatsaontelon sisäpuolella katseilta piilossa ovat napavaltimot, napalaskimo ja urachus, jotka toimivat sikiöaikana varsan verenkierron ja virtsa-aineenvaihdunnan pääsuonina. Nämäkin rakenteet surkastuvat pikku hiljaa, koska kohdun ulkopuolella niillä ei ole enää tärkeitä tehtäviä.

Varsan napa on mahdollinen infektioportti, eli ympäristöstä ja varsan iholta voi kulkeutua bakteeri “tuoretta” reittiä navan vatsaontelon sisäpuolella oleviin rakenteisiin. Varsa voi saada infektion jo tiineyden aikana, esimerkiksi tamman istukkatulehduksen seurauksena.

Pikkuvarsan napaa tulee seurata tarkasti tulehduksen merkkien varalta. Mikäli napa näyttää liian paksulta tai märkii, on syytä olla yhteydessä eläinlääkäriin. Aina tulehdus ei kuitenkaan näy selkeästi ulospäin. Navan tynkä voi olla melko normaalin näköinen, mutta vatsaontelon
sisäisissä osissa voi kypsyä märkäpaise. Napalaskimo kulkee navasta maksaan, ja ikävimmillään tulehdus voi tehdä paiseen maksan sisälle. Tulehtuneesta navasta infektio voi levitä verenkierron kautta joka puolelle elimistöä. Jos varsa vaikuttaa tavallista väsyneemmältä,
ei ime kunnolla tai sillä on kuumetta, on napatulehdus yksi mahdollinen oireiden aiheuttaja.

Navan vatsaontelon sisäisten rakenteiden tilanne pystytään arvioida helposti ja tarkasti ultraäänitutkimuksella kotitallilla tai klinikalla. Napatulehdus voidaan saada hallintaan antibioottikuurilla, mutta jos navan rakenteisiin on jo ehtinyt kehittyä paise, voi leikkaushoito olla tarpeen.
... Katso lisääKatso vähemmän

Tiesitkö, että varsan napatulehdus ei aina näy ulospäin?

Vastasyntyneen varsan navan tynkä kuivuu yleensä ensimmäisten elinviikkojen aikana huomaamattomaksi. Muutaman päivän ikäisen varsan ulospäin näkyvä napa on normaalisti noin lyijykynän paksuinen ja kuiva. Vatsaontelon sisäpuolella katseilta piilossa ovat napavaltimot, napalaskimo ja urachus, jotka toimivat sikiöaikana varsan verenkierron ja virtsa-aineenvaihdunnan pääsuonina. Nämäkin rakenteet surkastuvat pikku hiljaa, koska kohdun ulkopuolella niillä ei ole enää tärkeitä tehtäviä.

Varsan napa on mahdollinen infektioportti, eli ympäristöstä ja varsan iholta voi kulkeutua bakteeri “tuoretta” reittiä navan vatsaontelon sisäpuolella oleviin rakenteisiin. Varsa voi saada infektion jo tiineyden aikana, esimerkiksi tamman istukkatulehduksen seurauksena.

Pikkuvarsan napaa tulee seurata tarkasti tulehduksen merkkien varalta. Mikäli napa näyttää liian paksulta tai märkii, on syytä olla yhteydessä eläinlääkäriin. Aina tulehdus ei kuitenkaan näy selkeästi ulospäin. Navan tynkä voi olla melko normaalin näköinen, mutta vatsaontelon
sisäisissä osissa voi kypsyä märkäpaise. Napalaskimo kulkee navasta maksaan, ja ikävimmillään tulehdus voi tehdä paiseen maksan sisälle. Tulehtuneesta navasta infektio voi levitä verenkierron kautta joka puolelle elimistöä. Jos varsa vaikuttaa tavallista väsyneemmältä,
ei ime kunnolla tai sillä on kuumetta, on napatulehdus yksi mahdollinen oireiden aiheuttaja.

Navan vatsaontelon sisäisten rakenteiden tilanne pystytään arvioida helposti ja tarkasti ultraäänitutkimuksella kotitallilla tai klinikalla. Napatulehdus voidaan saada hallintaan antibioottikuurilla, mutta jos navan rakenteisiin on jo ehtinyt kehittyä paise, voi leikkaushoito olla tarpeen.

Miksi varsalta valuu maitoa nenästä?

Pikkuvarsan imiessä maitoa ja heti syömisen jälkeen voi varsan sieraimista joskus valua maitoa. Usein eläinlääkärille esitetty kysymys onkin, onko tämä vaarallista? Huoli onkin aiheellinen, koska maidon valuminen sieraimista voi kieliä ongelmista nielemisessä. Tällöin riskinä on, että varsa aspiroi eli “vetää henkeen” maitoa ja sairastuu vakavaan keuhkotulehdukseen.

Ilmiölle on monia mahdollisia selityksiä. Joskus tammalta tulee maitoa niin reilusti, ettei varsa varsinkaan ensimmäisinä elinpäivinään osaa tai ehdi niellä aivan kaikkea maitoa joka kerta. Tämä voi olla harmitonta ja ohimenevää.

Vakavampia syitä ilmiölle ovat varsan sairaudesta tai synnynnäisistä epämuodostumista johtuvat ongelmat nielemisessä. Oikeastaan mikä tahansa varsan heikkouteen johtava ongelma voi ilmetä myös siten, ettei varsa kykene nielemään kaikkea suuhun tulevaa maitoa. Jos varsalla on esimerkiksi yleistulehdus (sepsis, kansankielellä varsahalvaus) voi yksi ensimmäisistä oireista olla se, että varsa on tavallista vaisumpi eikä jaksa imeä kunnolla ja maitoa voi tulla myös sieraimista. Erilaiset ongelmat imemisessä ja siten maidon nielemisessä
liittyvät usein myös hapenpuutteen aiheuttamaan enkefalopatiaan (nk. Dummy foal-syndrooma). Suomessa tavataan myös jonkin verran seleeninpuutetta, joka voi johtaa vastasyntyneen varsan lihasheikkouteen (“white muscle disease”). Silloin varsa ei kykene imemään kunnolla, koska nielun lihakset eivät toimi normaalisti.

Varsan suussa tai nielussa voi olla myös synnynnäinen rakenteellinen ongelma, joka estää normaalin nielemisen. Kitalakihalkio lienee näistä harvinaisista ongelmista yleisin. Muita harvemmin vastaan tulevia rakenteellisia poikkeavuuksia ovat mm. Kurkunkannen alaiset kystat
ja monimutkaisemmat kurkunpään kehityshäiriöt. Suun ja nielun alueen rakennepoikkeavuudet pystytään yleensä toteamaan helposti ja nopeasti ylähengitysteiden tähystyksellä.
... Katso lisääKatso vähemmän

Miksi varsalta valuu maitoa nenästä?

Pikkuvarsan imiessä maitoa ja heti syömisen jälkeen voi varsan sieraimista joskus valua maitoa. Usein eläinlääkärille esitetty kysymys onkin, onko tämä vaarallista? Huoli onkin aiheellinen, koska maidon valuminen sieraimista voi kieliä ongelmista nielemisessä. Tällöin riskinä on, että varsa aspiroi eli “vetää henkeen” maitoa ja sairastuu vakavaan keuhkotulehdukseen.

Ilmiölle on monia mahdollisia selityksiä. Joskus tammalta tulee maitoa niin reilusti, ettei varsa varsinkaan ensimmäisinä elinpäivinään osaa tai ehdi niellä aivan kaikkea maitoa joka kerta. Tämä voi olla harmitonta ja ohimenevää. 

Vakavampia syitä ilmiölle ovat varsan sairaudesta tai synnynnäisistä epämuodostumista johtuvat ongelmat nielemisessä. Oikeastaan mikä tahansa varsan heikkouteen johtava ongelma voi ilmetä myös siten, ettei varsa kykene nielemään kaikkea suuhun tulevaa maitoa. Jos varsalla on esimerkiksi yleistulehdus (sepsis, kansankielellä varsahalvaus) voi yksi ensimmäisistä oireista olla se, että varsa on tavallista vaisumpi eikä jaksa imeä kunnolla ja maitoa voi tulla myös sieraimista. Erilaiset ongelmat imemisessä ja siten maidon nielemisessä
liittyvät usein myös hapenpuutteen aiheuttamaan enkefalopatiaan (nk. Dummy foal-syndrooma). Suomessa tavataan myös jonkin verran seleeninpuutetta, joka voi johtaa vastasyntyneen varsan lihasheikkouteen (“white muscle disease”). Silloin varsa ei kykene imemään kunnolla, koska nielun lihakset eivät toimi normaalisti.

Varsan suussa tai nielussa voi olla myös synnynnäinen rakenteellinen ongelma, joka estää normaalin nielemisen. Kitalakihalkio lienee näistä harvinaisista ongelmista yleisin. Muita harvemmin vastaan tulevia rakenteellisia poikkeavuuksia ovat mm. Kurkunkannen alaiset kystat
ja monimutkaisemmat kurkunpään kehityshäiriöt. Suun ja nielun alueen rakennepoikkeavuudet pystytään yleensä toteamaan helposti ja nopeasti ylähengitysteiden tähystyksellä.

Kommentoi Facebookissa

Meillä ollut kaksi samasta emästä, toisella reikä kitalaessa (lopetettu 9 vrk iässä), toisella oli klappia kurkussa. Tamman kolmas varsa myös operoitu kurkusta vanhempana, tämä ei oireillut varsana. Luonnollisesti tamman siitosura loppui kun toinen ongelmainen syntyi. Kurkkuongelmat tuntuvat olevan varsinkin ravureilla yleisiä, meillekin sanoi neljä eri ell ensimmäisen jälkeen, että huonoa tuuria mutta tuskin nyt ihan siitä vain kyse vaan ihan genetiikasta. Mm. näistä kurkkuongelmista pitäisi puhua kunnolla osana jalostusta, eikä ainakaan vähätellä huonolla tuurilla.

Sisätautieläinlääkärimme Jenni Mönki osallistui toukokuun alussa Saksassa järjestettävälle Vet PD:n kurssille, jonka teemana olivat hevosten sydänsairaudet. Kurssi oli suunnattu hevosten kardiologiassa jo edistyneemmille eläinlääkäreille ja keräsikin osallistujia ympäri maailmaa. Luennoitsijat olivat Vet PD:n tuttuun tyyliin huipputasoa ja kurssi oli erittäin antoisa. Vinkkejä saatiin niin ultraäänitekniikoihin kuin rasitus-EKG:n hienosäätöihin.
Vermossa omalla klinikallamme järjestetään laadukkaita VetPD:n eläinlääkärien jatkokoulutuskursseja kahdesti vuodessa.
... Katso lisääKatso vähemmän

Tänään vietettiin klinikan henkilöstöpäivää sisäisen koulutuksen merkeissä ja samalla koekäytettiin uutuuttaan kiiltävät ultraäänilaite, sekä hengitystie- ja mahatähystin. Molemmat mahdollistavat taas uudella tekniikalla entistäkin tarkemman kuvantamisen! Kiitos kaikille osallistujille heittäytymisestä ja erityisesti kiitos Malin Holmlund erinomaisen potilaan tuomisesta tutkimuksiin! Tack Malin! ... Katso lisääKatso vähemmän